Koti » Blogi » Suomalainen johtamistyyli

Suomalainen johtamistyyli

Millaisia johtajia Suomen toimistoista ja työmailta löytyy? Millaisessa ympäristössä heidän johtamistyylinsä on kehittynyt ja minne suomalainen johtamiskulttuuri on suuntautumassa? Maailmalla liikkuva stereotypia suomalaisista kertoo meidän olevan sulkeutunut, puhumaton, outo, mutta rehellinen kansa.

Tämä ei onneksi ihan kaikilta osin pidä paikkaansa. Johtajuudesta puhuessa suomalaiset, rehelliset arvot paistavat läpi, mutta muutoin pääsemme romuttamaan stereotypiaa järein moukarin iskuin. Tosin on myönnettävä, että poistettaessa terävin kärki yleistyksistä, pieni totuuden murunen jää lautaselle, esimerkiksi keskustelukulttuurista puhuttaessa.

Suomalaisen johtajuuden kehitys

Ennen suurta murrosvaihetta, joka alkoi noin parisenkymmentä vuotta sitten, suomalainen johtajuus perustui vahvasti autoritääriin. Muun muassa Esa Lehtinen, suomalainen bisneskonsultti, kertoo johtajuuden murroksesta varsin kuvaavasti. Teollisuuden kulta-aikakaudella useille johtajille johtamiskeinoja tärkempää oli päämäärän saavuttaminen. Tyylille ominaista oli tarkan hierarkian noudattaminen, alaisten käskyttäminen ja pelolla johtaminen. Tulos tai ulos –johtaminen on onneksi jäämässä historiaan työkulttuurin ja esimiestyön kehittymisen myötä. Tältä aikakaudelta on kuitenkin jäänyt suomalaiseen johtamiskulttuuriin vahvat jäljet. Klassinen suomalainen yrityskulttuuri korostaa tänäkin päivänä teknistä osaamista ja tiukkoja prosesseja  Muutoksen voidaan tosin nähdä jo alkaneen. Nykyään puhutaan paljon, ja aiheellisesti, teemoista, kuten henkilöstö- ja projektijohtaminen. Tämän päivän suomalaisissa yrityksissä tavoitellaan usein matalaa hierarkiaa, ja johtaja ei pyri korostamaan itseään. Johtajuus nähdään enemmänkin palveluroolina. Nöyryys luonteenpiirteenä kuuluu suomalaisuuteen auttamattomasti. Se voi olla useissa tilanteissa oikea lähestymistapa, mutta johtamisessa se voi myös rajoittaa kehitystä.  Liika nöyryys rajoittaa ajattelumaailmaa, ja kykyä nähdä tulevaisuuden mahdollisuuksia. Iso ajattelu ja tietynlainen suuruuden nälkä, jotka ajavat yrityksiä eteenpäin tiellä menestyjiksi, puuttuvat harmittavan usein kotimaamme johtajakulttuurista. Meidän tulisi kehittää visionäärisyyttämme ja uskallusta ottaa riskejä. Yleisesti voidaan sanoa, että asiaosaaminen sen sijaan on erittäin korkealla tasolla – suomalainen ammattitaito on maailmallakin tunnettua ja arvostettua.

Tuppisuut suomalaiset?

Stereotypia puhumattomista suomalaisista ei ole aivan tuulesta temmattu. Johtamisessa ei ole koskaan korostettu tarpeeksi kommunikoinnin tärkeyttä.  Insinöörimäisessä, hyvin teknisessä johtamisessa vuorovaikutukselle on jäänyt vähän tilaa. Siksipä kommunikointi- ja vuorovaikutustaidoissa on vielä paljon parantamisen varaa. Työmaailma on viimeisimpien vuosien alla aloittanut jälleen kerran murrosvaiheen.  Rutiinityöt vähenevät teknologian kehittymisen myötä, ja henkilökunnalle jäävät työtehtävät ovat aina vain itsenäisempiä ja joustavammin hallittavissa. Tämä antaa yrityksille lukuisia mahdollisuuksia, mutta tuo myös uusia haasteita. Itseohjautuvan työntekijän johtamisessa yksi haastavimmista pisteistä on motivointi. Jos vuorovaikutusta ja kommunikaatiota ei ole, henkilökunnan motivointi on käytännössä mahdotonta. Onneksi suomalaisissa yrityksissä on herätty kohtaamaan tämä tosiasia, ja johtamisen niin sanoittuihin pehmeisiin puoliin kiinnitetään enemmän huomiota. Kun työkulttuuri muuttuu jatkuvasti projektiluonteisemmaksi ja itseohjautuvammaksi, henkilöstöjohtaminen tulee ottamaan aina vain tärkeämmän roolin suomalaisessa johtamiskulttuurissa. Työntekijät tulee nähdä yrityksen tärkeimpänä voimavarana, sillä he ovat moottori, joka pitää yrityksen käynnissä ja tuottoisana. Suomalaisten johtajien vuorovaikutustaidot ovat jo kehittyneet huimasti menneisiin vuosiin verrattuna. Mikä tärkeintä, kiinnostus itsensä kehittämistä kohtaan on nähtävissä selkeästi esimerkiksi lukemattomasta kurssitarjonnasta. Useat instituutit ja bisneselämän konkarit tarjoavat kommunikaatiota, motivointia ja henkilöstöjohtamista käsitteleviä kursseja, joita hyödynnetäänkin ahkerasti. Suomalaisilla johtajilla on kaikki mahdollisuudet kehittyä alan huippuosaajiksi. Muutamia hyviä esimerkkejä liike-elämästä löytyy jo. Perinteiset suomalaiset arvot, suoraselkäisyys ja rehellisyys, luovat parhaan mahdollisen pohjan toimivien alainen-esimies-suhteiden rakentamiseen. Vahva ammattiosaaminen yhdistettynä henkilöstöjohtamisen kehitykseen tukevat toisiaan tasapainoisesti. Jos tähän päälle vielä onnistumme sytyttämään voiton halun roihun, tulemme näkemään huikasevia menestystarinoita. Huipulle noustuakin on tärkeää muistaa, että johtaminen on jatkuva prosessi – maailma muuttuu, ihmiset muuttuvat, joten myös johtamistyylin tulee sopeutua.

Tuppisuut suomalaiset?
  • Kommentit pois päältä artikkelissa Suomalainen johtamistyyli