Taloustiede on sosiaalisten tieteiden alalaji, joka tutkii tuotteiden ja palveluiden tuottamista, jakelua ja kulutusta. Taloustieteiden opiskelu on teoreettista ja matemaattista, ja sen opiskelu antaa mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnan asioihin ja ymmärtää sen toimintaa.

Opiskelussa voi erikoistua julkiseen talouteen, mikrotalouteen, sosiaalitalouteen tai esimerkiksi juridiseen talouteen. Usein työpaikan saa valmistumisen jälkeen helposti, ja palkkataso on alalla hyvä.Taloustieteitä opiskellessa on hallittava neljä akateemisen suorituskyvyn osoittavaa tekijää: asiantuntijuus, materiaalin ymmärtäminen, soveltaminen ja analysointi. Nämä tekijät vahvistuvat toistensa avulla, ja vaativat muiden tekijöiden ymmärtämistä ja sisäistämistä toimiakseen. Opiskelijan on näytettävä teoreettisen tietonsa lisäksi osaavansa ymmärtää sitä, käsitellä sitä ja purkaa sitä analysointia varten.Asiantuntevaa tietoa saa opiskelemalla ja ulkoa opettelemalla tiettyä materiaalia, johon kuuluu faktoja, määritelmiä ja selityksiä. Tämmöistä tietoa käsittelevät kysymykset eivät vaadi analysointia, ja ovat yleisiä lukiotasoisilla kursseilla. Nämä kysymykset luovat pohjan taloustieteiden opiskelulle, eikä näitä ilman voi kehittyä ekonomisena oppijana. Seuraavaksi tulee materiaalin ymmärtäminen, eli mitä mikäkin käytännössä tarkoittaa. Taloustieteitä opiskellessa, ensisijaiset menetelmät tämän osoittamiseen ovat materiaalin muuttaminen yhdestä muodosta toiseen (esimerkiksi sanoista numeroiksi), materiaalin selittäminen ja trendien arvioiminen (esimerkiksi tulevaisuuden vaikutusten ennustaminen).Kolmantena tasona on soveltaminen, kun tietoperusta ja materiaalin ymmärtäminen on hallussa. Teorioita, lakeja, käytäntöjä ja konsepteja tulee osata soveltaa konkreettisiin tilanteisiin, ja tämä auttaa erittäin hyvin syventämään tietoperustaa. Viimeisenä tulee analysointi. Analysoidessa materiaali puretaan omiin lokeroihinsa, jolloin saadaan parempi kokonaiskuva aiheen järjestelmällisestä rakenteesta. Tyypillisesti analyysi koostuu kolmesta osasta: osien tunnistamisesta, osien välisten suhteiden tunnistamisesta ja kyvystä tunnistaa järjestelmälliset periaatteet ja lait.

Kokeita ei tarvitse kammoksua

Kokeessa pärjää hyvin, jos opiskelee tasaisesti kurssin läpi. On hyvä ottaa selvää koealueesta jo reilusti ennen koetta, kysymällä opettajalta tai luennoitsijalta millainen koe on kyseessä. Aihealue on helpompi hahmottaa, kun sen selkeyttää paperille esimerkiksi ajatuskartan tai yksinkertaisten ranskalaisten viivojen muodossa. Aikaisemmat tehtävät ja muistiinpanot auttavat muistamaan luentojen pääasiat. Jokaiseen pääasialliseen aiheeseen on hyvä syventyä kirjallisuuden tai internetin tarjoaman tiedon avulla. Tärkeintä on kuitenkin harjoitella ja lukea aineistoa läpi useampaan kertaan, harjoittelu tekee mestarin. Oppitunnit ja luennot ovat tärkeä lisä itsenäiselle oppimiselle, ja siksi on tärkeää koittaa saada kaikki mahdollinen irti näiden tuntien aikana. Luokkahuoneessa on neljä eri käyttäytymistapaa, joita varovasti yhdistellen saa parhaan mahdollisen lopputuloksen: kuunteleminen, kysymysten esittäminen, kysymyksiin vastaaminen ja muistiinpanojen tekeminen. Kuunteleminen ja kysymysten esittäminen ei ole mahdollista, jos tunnille ei tule valmistautuneena, eli perustieto on vielä hukassa. Ilman tiettyä ymmärtämisen tasoa ei ole mahdollista esittää kysymyksiä tai vastata niihin. Selkeät muistiinpanot sisältävät avainsanoja, määritelmiä ja käytäntöjä, joista on helppo etsiä lisää tietoa itseopiskelun aikana.Mitä tahansa ainetta opiskellessa, aikataulutus on tärkeää. Ei ole realistista opiskella kahdeksaa tuntia putkeen päivässä, sillä keskittyminen ja jaksaminen eivät luultavasti riitä. Tauot, riittävä ravinto ja uni ovat yhtä tärkeitä opiskellessa, kuin itse pänttääminen. Opiskelurutiini syntyy helpoiten, jos opiskelee samassa paikassa ja suunnilleen samaan aikaan päivästä. Tämä auttaa myös keskittymisessä, kun tilassa ei ole uusia häiriötekijöitä joka kerralla.

Kokeita ei tarvitse kammoksua

Jos jokin asia jää tökkimään, kannattaa siirtyä seuraavaan ja palata vaikeaan asiaan myöhemmin. Ehkä muut aiheet auttavat paremmin hahmottamaan kokonaiskuvaa, ja näin myös monimutkaista aihetta. Muistiinpanojen uudelleenkirjoittaminen auttaa myös ymmärtämään asiat uudella tavalla, ja konkretisoimaan niitä. Pelkkä ulkoa opettelu ei ole hyvä tapa oppia, siksi konkreettiset tilanteet ja niiden harjoittelut ovat parhaita oppimismetodeja.