Suomessa varsinainen johtamiskoulutus on verrattain tuoretta, käytännössä vielä 1980-luvun lopulla yrityselämän arvostetuin johtamistutkinto oli armeijan reservinupseerikoulu, tältä pohjalta ei olekaan mitenkään ihmeellistä, että hyvin pitkään Suomalainen yritysjohto on ollut autoritääristä, ja valtaosin miesten hallinnoimaa maailmaa.

1980-luvulla tapahtunut Suomen markkinoiden yleinen avautuminen ja liberalisoituminen synnyttivät erittäin nopeasti kokonaan uuden johtamiskoulutuksen tarpeen, aiemmin Suomen talous oli hyvin suljettu, jossa valtiovalta suojeli sisämarkkinoita, tarvittaessa toistuvilla devalvaatioilla ja suojatulleilla. Kun markkinat kansainvälistyivät ja vapautuivat myös ulkomaiselle kilpailulle, oli myös monelle totutulle johtamistavalle ja autoritääriselle johtamiskulttuurille edessä pakollinen kehittyminen, hyvä johtaminen on kuitenkin yksi merkittävin yritysten kannattavuuteen vaikuttava tekijä, eikä siinä ollut luonnollisesti mahdollisuuksia antaa kohtuutonta etumatkaa kansainvälisille kilpailijoille. Johtamiskoulutuksen varsinainen opetus onkin Suomessa alkanut nykymuodossa vasta vuonna 1983, kun Helsingin kauppakorkeakoulu aloitti MBA-tutkintoon (Master of Business Admistration), eli liiketoiminnan maisterintutkintoon tähtäävän koulutuksen. Nykyisin pidetään jo päivänselvänä, että hyvä johtaminen on kaikkea muuta kuin autoritääristä käskyjen antamista, ja johtaminen vaatii paitsi erittäin paljon monipuolista teknistä ja kaupallista osaamista, niin myös hyvää tunneälyä ja kykyä asettua toisen ihmisen kenkiin. Kansainvälistymisen ja töiden jatkuvan muuttumisen myötä on johtamiskoulutuksen tarve, ja arvostus kasvanut edelleen jatkuvasti, eikä johtamiskoulutus enää nykyisin ole yliopistojen ja kauppakoulujen pakollinen epämääräinen sivukurssi, jolla on hankittu viimeinen puuttuva opintopiste, vaan arvostettu ja monipuolinen osaamisalue, jossa kukaan ei koskaan tule valmistumaan lopullisesti, vaan aina riittää uutta opittavaa toimi sitten pienen yrityksen työnjohdossa tai yliopistolla. 

Johtamiskoulutuksen nopea kehitys

Viime vuosituhannen lopun laman jälkeen johtamiskoulutuksille oli talouskasvun alkaessa erittäin suuri tilaus, koska varsinkin yritysten keskijohto ja päällikkötason ihmiset eivät olleet saaneet vielä käytännössä lainkaan, edellä mainitun armeijan koulutuksen lisäksi, johtamiskoulutusta. Markkinarakoa täyttivät tuolloin monet yksityiset konsultit, kuten johtamistaidon opisto ja Mercuri Urval:in tapaiset yritykset, joiden järjestäminä räätälöitiin lukemattomille yrityksille intensiivisiä johtamistaidon kursseja. Kurssit olivat tällöin lyhyitä ja niissä keskityttiin yleisen laajan osaamisen kehittämisen sijasta, konkreettisiin ongelmanratkaisumenetelmiin, joiden avulla suomalaista johtamista muutettiin erittäin nopeasti joustavampaan ja motivointia korostavaan suuntaan. Tällaista konkreettisia keinoja ja malleja tarjoaja pikakurssitus olikin aikanaan erittäin tärkeää, koska sillä saatiin nopeasti vastattua erittäin nopeasti muuttuvan kansainvälistyvän yritysmaailman tarpeisiin. Nykyisin tällaiset räätälöidyt lyhyet ja intensiiviset kurssit ovat vähentyneet oleellisesti, vaikka edelleen erittäin paljon erilaisia johtamiskursseja suoritetaan työn ohessa, käytännössä aikuisopiskeluna, jolloin voidaan tehokkaasti hyödyntää myös nykytekniikan mukaista etäopetusta.

Johtamiskoulutus nykyään 

Suomessa johtamiskoulutuksen suuntaa kehitetään, ja siitä keskustellaan aktiivisesti, samassa yhteydessä, kun koko yliopistokoulutusta muutetaan, joten nykyisin johtamista ei enää nähdä yksipuolisesti kapea-alaisena taloustieteen osana, vaan johtaminen on erittäin monialaista ja sen opetuksen olisi hyvä käsitellä myös hyvin laajoja kokonaisuuksia. Käytännössä on todettu, että laajempi ymmärrys maailman monimuotoisuudesta helpottaa ja kehittää luovempia ja toimivampia ratkaisuja ongelmiin, joten nykyaikainen johtamiskoulutus linkittyykin syvällisesti koko yhteiskunnan ja yrityksen koko toimintaympäristön tuntemiseen. Johtamiskoulutusta annetaan nykyisin hyvin kattavasti kaikissa yliopistoissa, sekä kauppakorkeakouluissa, joissa useimmissa on myös hyvät mahdollisuudet suorittaa tutkintoja myös aikuisopiskelijana ja täydennyskoulutuksen omaisesti. Yliopistojen koulutus on luonnollisesti hyvin laaja-alaista, jonka yhtenä tavoitteena on myös saada johtamistaidon huippuosaaminen ratkaisemaan merkittäviä ja laajoja yhteiskunnallisia ongelmia.

Johtamiskoulutus nykyään

Yrityksille ja tietyille esimiesryhmille järjestetään korkeakoulujen koulutusten lisäksi erittäin paljon suppeampia tutkintoja, esimerkiksi työnjohtajille, näistäkin suppeammista koulutuksista nykyisin pääsääntöisesti valmistutaan erilaisiin tutkintoihin, joita myös työelämässä edellytetään jatkuvasti enemmän. Vaikka nykyisin koulutus painottuu enemmän yleiselle tasolle, jolloin yhdestä kurssipäivästä ei yleensä vielä jää montaakaan konkreettista ”johtamistemppua”, kuten aiemmin on näistä koulutuksista silti koettu olevan erittäin suuri apu ja merkitys myös käytännön toteuttavalle tasolle.