Johtaminen ei ole pelkästään muiden pomottamista ja hienon pöydän ja nimikkeen takana istumista.

Johtaminen sisältää paljon raportointia, analysointia ja muiden yrityksen osa-alueiden kanssa kommunikoimista. Raportointi on tärkeää yleiskuvan kannalta, ja lisäksi se selventää mitä kaikkea missäkin vaiheessa on tehty. Johtamista voi olla yrityksen etulinjan valvontatehtävät, kuten esimerkiksi ravintolapäällikön tehtävät, tai koko yritystä johtavat tehtävät, eli toimitusjohtajan tehtävät. Lisäksi yrityksissä voi toimia projektinjohtajia, jotka vastaavat yritysten projektien toiminnasta, tiimeistä ja tuloksista. Tuotepäälliköt keskittyvät yrityksen tuottamiin tuotteisiin tai palveluihin, ja työskentelevät kaikkien organisaation osien kanssa.Etulinjan valvontatehtävät ovat lähtötason hallintapaikkoja. Esimies ohjaa tyypillisesti tiimiä, joka vastaa tietystä osa-alueesta yrityksen toiminnassa. Esimiehen rooliin kuuluu varmistaa, että työ suoritetaan yhdenmukaisesti yrityksen arvojen, standardien ja tavoitteiden kanssa. Esimies osallistuu tiiminsä koulutukseen, valmennukseen sekä palkkaamiseen ja irtisanomiseen. Toiminnallinen johtaja vastaa esimiestä laajemmasta ihmisten, prosessien ja liiketoiminnan alueesta, ja hänellä voi olla alaisuudessaan useita esimiehiä, jotka raportoivat hänelle. Toiminnallinen johtaja on vastuussa yrityksen tuottavuuden tavoitteiden saavuttamisesta, sekä laadun, kustannusten ja tulojen tasapainosta. Vanhemmat johtajat vastaavat useista ryhmistä ja osastoista, ja käyttävät paljon aikaa strategioiden tukemiseen ja tavoitteiden kehittämiseen, sekä niihin tarvittavien toimien selvittämiseen. He raportoivat suoraan ylimmälle taholle, eli toimitusjohtajalle tai varapuheenjohtajalle. Varapuheenjohtajat hoitavat tehtäviä myynnistä markkinointiin, ja työskentelevät muiden johtajien kanssa strategioiden muodostamiseksi ja toteuttamiseksi. Heidän tavoitteenaan on myös varmistaa, että toiminnalliset resurssit sovitetaan oikeiden toimintojen ympärille.Toimitusjohtaja vastaa kaikista resursseista ja tuloksista yrityksen liiketoiminnassa. Lisäksi hän vastaa strategioista, toiminnan rakenteesta, henkilöstön toimivuudesta ja taidoista, keskeisistä päätöksistä ja tuloksista, sekä tuloista ja kustannuksista. Hän on yrityksestä suurimmassa vastuussa, muiden johtajien tukiessa hänen toimintaansa.Johtamisen hyviä puolia on monia. Johtajalla on mahdollisuus sisällyttää omia ideoitaan yrityksen strategioihin, ja johdattaa yrityksen toimintaa haluamaansa suuntaan. Johtaja näkee paalupaikalta, kuinka yritys ja henkilöstö kehittyvät ajan myötä, ja kehittää samalla omia johtamisen taitojaan. Yritystä johtaessa pääsee työskentelemään monien erilaisten ihmisten, ryhmien ja kokoonpanojen kanssa, ja oppii samalla alaisiltaan hyödyllisiä taitoja elämää varten.Myös huonoja puolia valitettavasti on. Johtaja voi joutua tekemään pitkiä päiviä, eikä työtaakkaa aina voi delegoida muille työntekijöille. Suuri osa työpäivästä on muille puhumista, ja varsinaisille omille töille jää loppujen lopuksi vähän aikaa. Lisäksi alaisten kanssa voi olla vaikea luoda kestäviä suhteita, sillä ”pomo on aina pomo”, ja tietty autonomia on säilytettävä yrityksen toimivuuden kannalta.

Tunneälyllä tuloksiin

Henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara, siksi henkilöstöjohtaminen on jokaisen johtajan tärkein taito. Jos työntekijät eivät tee työtään mielellään, eivät tulokset ole parhaasta päästä. Työntekijöiden motivointi ja kannustaminen on tärkeää, mutta monelle johtajalle vaikeaa. Johtajan tulee kuitenkin säilyttää korkeampi asemansa, että työntekijöiden kunnioitus pysyy, mutta saada samalla työntekijänsä tuntemaan itsensä tärkeäksi.

Tunneälyllä tuloksiin

Henkilöstöä hallitakseen on jokaisen johtajan omattava tunneälyä. Tunneäly vaikuttaa siihen, miten hallitaan omaa ja toisten käyttäytymistä, toimitaan sosiaalisissa komplekseissa ja tehdään henkilökohtaisia päätöksiä positiivisten tulosten saavuttamiseksi. Tunneälyyn kuuluu neljä ydintaitoa: itsensä tunteminen, itsensä johtaminen, sosiaalinen tietoisuus ja ihmissuhteiden hallinta.Tunneäly, äly ja persoonallisuus ovat toisistaan erilaisia, eikä niillä ole todistettua yhteyttä toisiinsa. Vaikka ihminen kuuluisi maailman viisaimpiin, hänen tunneälynsä voi olla olematonta luokkaa. Tunneälyä voi parantaa harjoittelulla, ja se on pohjana monelle tärkeälle työelämän taidolle. Näitä taitoja ovat muun muassa päätöksentekokyky, ajanhallinta, stressinsietokyky, vihanhallintakyky, sopeutuminen erilaisiin tilanteisiin, tiimityö, joustavuus, empatia, luottamus, luotettavuus, sosiaaliset taidot, esiintymistaidot, kommunikaatiotaidot, asiakaspalvelutaidot ja itsevarmuus.