Koti » Blogi » Johtaminen

Johtaminen

Johtaminen on työelämän ja yhteiskunnan osa-alue, johon liittyy ehkä eniten harhaluuluja, joista keskeisin varmasti lienee, se että johtaminen olisi vallankäyttöä toisten ihmisten yläpuolella, kun todellisuudessa johtajuudesta kyse on aina vallankäytöstä ja asioiden hoitamisesta toisten ihmisten kanssa ja avulla.

Harhaluulon vuoksi johtamiseen yleisesti liitetään negatiivisia mielikuvia pakottamisesta, manipuloinnista ja alistamisesta, jotka ovat monen huonon johtamistavan tunnusmerkkejä, mutta eivät ole milloinkaan olleet välttämättömiä hyvälle johtamiselle, toisin kuin kyky löytää yhteinen tavoite ja päämäärä, sekä tietynlainen toveruus, johon sekä johtaja, että alaiset voivat yhdessä pyrkiä.

Tuon yhteisen tavoitteen löytäminen ja sen motivointi alaisille onkin kautta aikain ollut suurten johtajien yhteinen tunnusmerkki, tietysti historian kirjoihin suurina johtajina on, ehkä Kreikan seitsemän viisaan miehen lisäksi, kirjattu lähinnä menestyneitä sotapäälliköitä, joilla on kaikilla ollut aina hyvät suhteet alaisiinsa. Esimerkkinä voi mainita Napoleonin tavan opiskella aina ennen katselmusta ulkoa muutamien sotilaiden tiedot, kun sitten keisari pysähtyi katselmuksissa välillä keskustelemaan jonkin satunnaisen rivimiehen kotioloista ja perheestä, syntyi koko armeijalle mielikuva, että johtaja tuntee henkilökohtaisesti jokaisen alaisensa, ja on kiinnostunut heidän asioistaan. Nykyisin valtaosa johtamisesta tapahtuu onneksi muualla kuin taistelukentillä, mutta samat perusperiaatteet toimivat kaikessa hyvässä johtamisessa: Johtajien ja alaisten on voitava kokea yhteenkuuluvuutta ja johtamisella on pystyttävä luomaan kaikille yhteinen tavoite, tuon tavoitteen luomiseen ei ole mitään yhtä ohjetta, joten monesti voi olla opettavampaa lukea esimerkkejä huonosta johtamisesta.  

 Vain ihmisiä voidaan johtaa

Kaikessa johtamisessa on nimenomaan oleellinen asia, että asioita ei voi johtaa, niitä voi vain hallita (tai olla hallitsematta), mutta vain ja ainoastaan ihmisiä on mahdollista johtaa, Vaikka hyvän johtajuuden yksi osa-alue on, että johtaja hallitsee hyvin myös asiasisällön, yleensä hyvä johtaja ja toimiva johtamistapa saadaan, toki hivenen sovellettuna, toimimaan myös oudommassa ympäristössä, jonka vuoksi hyvin usein esimerkiksi suurten yhtiöiden ylin johto voidaan valita henkilö täysin toiselta alalta. Kun mietitään johtamista, on tarpeen erottaa kaksi eri osa-aluetta, eli johtajuus, joka on henkilökohtaisia ominaisuuksia, käyttäytymistä ja suhtautumista muihin ihmisiin, sekä johtamismenetelmät, eli koko työyhteisön organisaatiomalli, laatujärjestelmät ja muut vastaavat työkalut.

Hyvä johtajuus

Hyvästä, ja huonosta johtamisesta on kirjoitettu lukemattomia eri oppaita ja tutkielmia, johtaminen on kuitenkin aina henkilökohtaista vuorovaikutusta, jolloin myös toimintatavat voivat vaihdella eri kulttuureissa erittäin paljon, eikä kaikkea muualla hyväksi koettua voi suoraan soveltaa kotoisissa ympyröissä. Esimerkiksi suomalaisten johtamisessa selkein ja tunnetuin johtamistaidon opas, kirja joka tämänkin vuoksi on jokaisen syytä lukea, on hivenen yllättäen Tuntematon sotilas, romaanissa kun on kuvattu kaikki mahdolliset johtamistavat, niin hyvät kuin huonotkin. Vaikka hyvä johtaja pystyy yleensä toimimaan kohtuullisesti myös oudossa ympäristössä, ei johtajiksi vain synnytä, vaan hyväksi johtajaksi opitaan kokemusten ja opiskelun kautta, eikä ”synnynnäinenkään” johtaja voi koskaan vain levätä, vaan aina on tarpeen kehittää sekä itseään, että johtamistaan. Hyvä johtajuuden keskeisimmät ominaisuudet ovat aina hyvä tunneäly, eli kyky asettua toisen asemaan, motivoitunut ja innostunut oman esimerkin näyttö, sekä selkeä ja ymmärrettävä viestintä.

Hyvät johtamismenetelmät

Jo liberalismin perusteoksessa Adam Smith kirjoitti ”Suurimmat parannukset työn tuottavuudessa johtuvat työn jaosta”, asia ei ole muuttunut mihinkään noin kolmessasadassa viidessäkymmenessä vuodessa. Jaettu työ taas luo erikoistuneen ja osaavan henkilöstön, minkä aikaansaaminen on yksi keskeisimpiä johtamisen tavoitteita, joka hyvien johtamismenetelmien avulla pyritään jalostamaan tuottavaksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi.

Hyvät johtamismenetelmät

Käytännössä erilaisia johtamismenetelmiä on lukematon määrä, kaikki ne kuitenkin perustuvat työn jakamiseen, mikään toimintamalli ei ole yleispätevä tai ylivertainen kaikissa olosuhteissa, jolloin myös jokaiselle eri menetelmälle löytyy varmasti oma paikkansa, jossa se toimii erinomaisesti. Tästä on hyvänä esimerkkinä hyvin yhteisökeskeisessä Japanissa erittäin hyvin ja tehokkaasti toimiva puhdas tiimityöskentely, joka toimii oleellisesti heikommin, ja jonka tuottavuus on muita toimintatapoja heikompi yksilöllisyyttä korostavissa länsimaissa.

  • Kommentit pois päältä artikkelissa Johtaminen