Johtajuuden kehittäminen on yksi suurista kysymyksistä niin liike-elämässä kuin voittoa tavoittelemattomillakin työ-elämän sektoreilla.

Hyvän johtajuuden nähdään yleisesti olevan ohittamaton edellytys yhtiön tai yhteisön kehittymiselle ja menestykselle. Eikä ainoastaan taloudelliselle menestykselle ja kasvulle, vaan myös aikaansaavuudelle, hyvälle energialle ja työyhteisön hyvinvoinnille.Johtajuudella tarkoitetaan paitsi sitä, että johtajat johtavat erilaisin keinoin ja työkaluin, myös sitä että koko organisaatio kehittää kulttuuriaan tavalla, joka saa niin johtajista kuin johdettavistakin parhaan esiin. Tällöin voidaan puhua kollektiivisesta johtajuudesta, jossa koko yhteisö eri asemistaan käsin osallistuu hyvän työkulttuurin kehittämiseen.

Uuden ajan johtajalta vaaditaan paljon

Uuden sukupolven työntekijät ovat toisenlaisia johdettavia kuin aiempien edustajat. Hierarkiat eivät ole heille niin merkityksellisiä, eivätkä he kumarra arvonimiä. He arvostavat ennemmin sellaista johtajaa, joka ansaitsee paikkansa teoillaan kuin sellaista, joka piileksii tittelinsä takana. Nykyajan alaiset siis haastavat nykyjohtajat.”Ansaitun johtajuuden” taitojen kehittämiseen onkin alettu kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Perinteinen tapa johtajuuden kehittämisessä on ollut kehittää substanssiosaamiseen liittyviä taitoja, kuten auktoriteetin rakentamista ja hallintaa, määrätietoisuuden korostamista ja yleistä esimerkillisyyttä esimiesasemassa toimiessa. Ansaitun johtajuuden taitojen kehittämisessä korostuvat taidat kohdata ihminen: kuuntelu, tilan antaminen, kaikkien kuulluksi tulemisen varmistaminen. Johtaminen on enemmänkin rinnalta järjestelyä, mahdollistamista ja koordinointia kuin ylhäältä käskemistä.

Toisaalta ajatellaan myös, että jokainen yksilö vastaa omasta kehittymisestään: johtajan tulee olla ehdottoman sitoutunut oman kehityksessä polkuun. Motivaation psykologiasta nimittäin tiedetään että kun ihminen on vastuussa omasta kehittymisestään, on siinä edistyminen huomattavasti nopeampaa. Jos johtamisen kehittämisestä vastaa joku muu organisaatiossa – esimerkiksi konsultti, kouluttaja tai HR-osasto – on selvää, että itse johtaja jättäytyy prosessissa passiiviseksi.

Valmentava työote

Valmentava työote ammentaa positiivisesta psykologiasta: keskitytään vahvuuksiin, asenne on kannustava ja tavoitteet kaikilla osapuolilla tiedossa. Ihmisiä työyhteisössä tuetaan tulemaan tietoisiksi omista vahvuuksistaan – ja omista mahdollisuuksistaan. Positiivisen psykologian näkemyksen mukaan onnistumisia vaalitaan, ja erityisesti keskitytään niin sanottuihin positiivisiin poikkeamiin ja niistä oppimiseen. Voidaan ajatella, että nykyaikainen johtajuuden kehittäminen on arvoiltaan pehmeää: vaikka haetaankin menestystä ja taloudellista tulosta, niiden nähdään syntyvän ihmisistä. Täten todellinen muutos voidaan saada vain aikaan vaikuttamalla koko työyhteisöön ja sen ajattelu-ja toimintamalleihin.

Valmentava työote

Ja johtamiseen erilaisten taitojen kehittäminen on osa tätä pakettia. Johtaja käyttää rooliaan koko työyhteisön jäsenten kykyjen kasvattamiseen, heidän välisensä yhteistyön syntymiseen – ja yhteisen päämäärän mielessä pitämiseen. Johtamisen roolien skaala on muuttunut. Roolit voivat toki olla nykypäivänäkin muodollisia: auktoriteettia käytetään päätösten tekemiseen ja vastuun kantamiseen. Epämuodollisemmaasa roolissa johtaja on yksi tiiminsä jäsen. Hän pyrkii vaikuttamaan työryhmänsä sitoutumiseen, työn tarkoituksellisuuteen ja toiminnan suuntaan. Hänen työkaluinaan vaikuttamisessa eivät ole auktoriteetti tai hierarkinen asema, vaan kuuntelu, neuvottelu ja keskinäinen oppiminen. Hän siis käyttää ihmisen kohtaamisen työkalupakkia.

Miten tämä tehdään?

Ei ole olemassa sellaisia malleja, joiden avulla johtajuutta voitaisiin sujuvasti kehittää organisaatiossa kuin organisaatiossa. Siihen, millaista kehittämistä missäkin tarvitaan, vaikuttavat nimittäin organisaation arvot, strategia ja toimintakulttuuri. Työympäristöt ovat monimutkaisia ja jatkuvassa murroksessa. Tarvitaan rohkeutta ja ketteryyttä, sekä aivan uudenlaisia keinoja ja kokeilua, jotta voidaan vastata nykyaikaisen kehittämisen haasteisiin. Tyylillä tai toisella, johtajuuden kehittämisen nähdään olevan avain liiketoiminnan menestykseen. Tätä luonnollisesti tutkitaan jatkuvasti. Esimerkiksi voittoa tavoittelematon Center for Creative Leadership sai aiheen tutkimuksessaan tuloksen, että 65 % niistä firmoista, joissa oli käytössä johtajuuden kehittämiseen menetelmä, nosti tulostaan. Vastaava prosentti niissä yrityksissä, joilla minkälaista ohjelmaa ei ollut käytössä, oli kuusi.