Koti » Blogi » Henkilöstöjohtaminen

Henkilöstöjohtaminen

Henkilöstöjohtaminen on ehdottomasti vaikein johtamisen osa-alue, koska siihen ei ole koskaan mitään selvää yleispätevää ja aina kaikkiin tilanteisiin sopivaa ratkaisua, vaan toimivat ratkaisut joudutaan aina räätälöimään jopa työntekijäkohtaisesti.

Henkilöstöjohtamisen hankaluutta lisää ettei sen toimivuutta, tai toimimattomuutta, voi yleensä mitata millään kongreettisilla mittareilla, vaan tulokset näkyvät epäsuorasti kaikissa mittareissa, esimerkiksi maailmanlaajuisessa pörssiyhtiöiden vertailussa näkyy, että hyvin henkilöjohdettujen yritysten osakekurssit nousevat keskimäärin kolme prosenttia nopeammin, hyvä henkilöstöjohtaminen onkin yrityksen tärkein kilpailutekijä. Käytännössä nykyisin työt eivät ole enää liukuhihnamaisia pakkoliikkeitä, vaan myös ”ei-luovilla” aloilla edellytetään asiakaslähtöisyyttä, motivaatiota ja innostuneisuutta tehdä työtä, jolloin työntekijöihin ja työolosuhteisiin on käytännössä pakko panostaa, jos yritys aikoo menestyä. Monesti ajatusmaailma on työntekijöiden motivoinnissa ja henkilöstöjohtamisessa jäänyt sadan vuoden takaiselle tasolle, jolloin Henry Ford sitoutti puuduttavaan liukuhihnatyöhön tekijät aikanaan tähtitieteellisellä viiden dollarin päiväpalkalla, nykyisessä työelämässä hyvä palkka on enää harvoin tekijä, jolla voidaan korvata kaikki muut työn epäkohdat.  

Henkilöstöjohtamisen yleisperusteet

Koska valmiita pakettiratkaisuja ei ole, jolloin jokaisessa työyhteisössä tarvitaan varmasti erilainen kokonaisuus, onkin hyvää henkilöstöjohtamista parasta lähestyä tarkastelemalla niitä osa-alueita, joista kokonaisuus rakentuu. Kärsivällisyys ja rauhallisuus; tietysti on helppo olla kärsivällinen, kun homma toimii ja aikataulut pitävät, mutta käytännössä aina välillä tilanteet toimivassakin yrityksessä kriisiytyvät, näissä tilanteissa käytetty maltti ja rauhallisuus tuovat aina paljon hyvää myös seesteisempiin jaksoihin. Hyvä ja selkeä viestintä; joka korostuu nykyisin, kun yhä suurempi osa viestinnästä tapahtuu sähköpostilla, puhelimella tai Skypellä, jolloin henkilökohtainen kontakti puuttuu, ja asioita voidaan helposti tulkita väärin, hyvä henkilöstöjohtaminen pyrkii pitämään viestinnän aina selkeänä ja varmistamaan, että asia tulee ymmärretyksi. Tunneäly; hyvä henkilöjohtaminen, sekä myös -alaisuus, edellyttää aina, että asioita voidaan tarkastella myös toisen näkökulmasta, asettumalla toisen kenkiin, asiat tulevat yleensä helpolla ymmärretyksi, ja ratkaisutkin ovat usein hämmästyttävän yksinkertaisia. Joustavuus ja luottamus; kaikilla ihmisillä on sekä hyviä, että huonoja päiviä, sekä hankalia henkilökohtaisia tilanteita, kun hyväksytään ja luotetaan työntekijään sallimalla vaikka pienet poissaolot, kun henkilökohtainen elämä syöttää sitruunoita, yleensä saadaan myös vastakaikua, kun jokin työtehtävä edellyttää kiireellistä venymistä.

Henkilöstöjohtamisen yleisperusteet

Kuunteleminen ja läsnäolo; olemalla oikeasti kiinnostunut ja kuuntelemalla ihmisiä saadaan paitsi oikeasti parannettua työilmapiiriä, ja usein saadaan myös ongelmiin ja vaikeisiin tilanteisiin löydettyä ratkaisuja, kun ihmiset tietävät, että heitä kuunnellaan ja heidät huomioidaan, he myös esittävät ratkaisuehdotuksia, jolloin osataan hyvin usein katsoa asiaa laatikon ulkopuolelta. Tämä edellyttää myös avointa mieltä, ratkaisu ei ole huonompi vain sen takia, että sen on esittänyt joku komentoketjussa alempana oleva, hyvä kuuntelukyky edellyttää aina sitä, että pystyy myöntämään jonkun toisen olleen asiassa oikeassa. Kun oikeasti ihmisiä kuunnellaan ja heitä huomioidaan, paraneekin koko työyhteisön ongelmanratkaisukyky aivan oleellisesti, koska automaattisesti asioihin saadaan useita eri näkökulmia, samoin ihmiset oppivat kysymään mielipiteitä ja neuvoja omaan työhönsä.

Yleiset johtamistaidot; varsinkin suomalaiseen työkulttuuriin kuuluu oleellisena osana, että joukkoja johdetaan edestä, kun johtaja laittaa itsensä likoon, on itse motivoitunut ja innostunut työstään ja tekemisestään, niin sama asenne tarttuu väistämättä myös alaisiin ja koko työyhteisöön. Loppujen lopuksi hyvän esimiehen ja henkilöstöjohtajan ei ole välttämättä tarvetta olla yrityksen terävin ongelmanratkoja tai paras tuloksentekijä, mutta hänen on ehdottomasti oltava juuri se kaikkein innostunein ja motivoitunein puurtaja. Henkilökemiallisten taitojen lisäksi hyvään henkilöstöjohtamiseen kuuluu nykyisessä hektisessä työelämässä myös teknisten ratkaisujen ja työkalujen ajan tasalla pitäminen, asia on henkilöstöjohtamiselle korostetun tärkeää, jos kaikki työkalut pidetään koossa jeesusteipillä, ja toimistoa pidetään seutukunnan halvimmassa parakissa, ei millään henkilöstöjohtamisella pystytä osoittamaan, että työntekijöitä ja heidän tekemistään oikeasti arvostetaan.

  • Kommentit pois päältä artikkelissa Henkilöstöjohtaminen